Nur noch zwei Tage.

En ole kirjoitellut viime aikoina tänne, koska olen oppinut elämään elämääni, enkä vain tarkkailemaan sitä.

Tiistaina (klo 00.15 eli keskiviikkona) palaan Suomeen.
Ja mitään muuta sanottavaa mulla ei oiken nyt olekaan.

Marzahn

Tänään matkustin melkein tunnin itään, Marzahniin, laatikkotalolähiöön.
Otin valokuvia.

Taloja on hurjan kiva valokuvata.

Mit dem Fahrrad fahren.

Heräsin tänään ukkoseen. Eilen illalla ukkosti. Oli hauska taannoin lukea kavereiden Facebook-päivityksiä, kun kaikki kaipaili ukkosta ja täällä se kyläilee noin joka toinen päivä.

Mulla on nyt ollut loma viikon verran. Ennen lomaa olin kirjastossa joka päivä kolmen viikon ajan, enkä silti lukenut tarpeeksi, koska suurin osa ajasta meni kielen ymmärtämiseen. Tentti oli tavallaan aika kaamea kokemus. En ollut siis viime lukukautena tehnyt yhtään normaalia, saksalaisille opiskelijoille suunnattua, tenttiä vaan pelkkiä pilipali Erasmus-tenttejä, joiden eteen ei ihan kamalasti tarvinut nähdä vaivaa.
No nyt muutaman päivän sisällä saan kuulla, menikö läpi. Toivottavasti, koska en halua tulla tänne lokakuussa, jos syy on uusintatentti.

Nyt kun viimeinen kuukausi täällä pyörähtää käyntiin yhdeksän päivän päästä (mulla on kotiinpaluulippu 28.8.), niin pitäisi kai ottaa tästä kaupungista irti kaikki, mitä vielä on kokematta. Selailin sellaista nettisivua, jolle on koottu sata asiaa, jotka pitäisi Berliinissä kokea. Huomasin kokeneeni niistä sadasta asiasta melkein kaikki, joista olen ylipäänsä kiinnostunut. Loput, ne joita en ole vielä nähnyt/tehnyt, on lähinnä museoita tai muita asioita, jotka kokeakseen pitää maksaa rahaa, enkä ole varma, onko ne lopulta juttuja, joihin haluan laittaa loput rahani täällä. Mieluummin menen kuuntelemaan livejazzia tai tanssin klubilla aamuun asti, juon bisseä kavereiden kanssa puistossa tai kävelen (tai pyöräilen) niihin paikkoihin, joissa en ole vielä käynyt. Huomenna menen ehkä ottamaan valokuvia DDR-lähiöön.
Ja elokuun puolivälissä piipahdan Varsovassa.

Natalie on ollut nyt kaksi viikkoa Italiassa (ja on siellä vielä viikon), ja mulla on ollut sen pyörä lainassa.

Tuo keltavihreä.

Näkymä mun ikkunasta.

Toissapäivänä käytiin Lisen ja Thomasin kanssa Potsdamissa ja jäätiin kaatosateen alle. Olin ainoa, jolla oli sateenvarjo, joten pidettiin sadetta puun alla Sanssoucin puistossa. Pyöräiltiin ja sateen jälkeen oli kaunista. Ylitettiin Glienicker Brücke ja oltiin hetki taas Berliinin puolella. Sitten ajettiin S-Bahnilla takaisin kotiin.

Vain Sanssoucin puistossa käveltiin, joten muualta ei oikeastaan ole kuvia.

Mäkin olisin halunnut melomaan. (Nämä kuvat on Griebnitzseen rannalta.)

Tänään on viimeinen piirustuskurssikerta.

Leggings für alle!

Lauantaina menetin Gay Pride -neitsyyteni. Christopher Street Day saattoi olla vähän massiivisempi kuin Helsinki pride, jota en kylläkään ole koskaan vielä päässyt todistamaan.
Tässä epämääräinen kooste onnistuneita ja epäonnistuneita kuvia ihan satunnaisessa järjestyksessä.



























































Ei kuitenkaan jääty Brandenburger Torille ihmettelemään juhlallisuuksia, vaan mentiin Oranienstrasselle, koska siellä oli Transgenialer CSD, joka on mainokseton queer ja solidaarisuus -versio varsinaisesta Pridesta.





Ja loppuillasta sain kasvoilleni kauniin vahvan iltameikin.